Siispä teimme tyttöystävän kanssa pari päätöstä: mietimme joka kuukausi 2-3 lupausta/tavoitetta, joita pyrimme noudattamaan. Näin ensialkuun ne ovat pieniä, joten älkää hämääntykö. Toiveissa kuitenkin on pysyvä elämäntapamuutos, ja silloin on lähdettävä liikkeelle pienistä asioista. Niinpä tämän loppukuun ajan yritämme toteuttaa seuraavia asioita:
1. Aina salaattia jääkaapissa
- Tämä voi kuulostaa hassulta lupaukselta, mutta meille se tulee tarpeeseen. Kun salaattia on kaapissa, sitä on pakko syödä. Ruoan kanssa, leivän päällä...
2. Vähintään yhden aterian kanssa kasviksia tai salaattia päivittäin
- Tämä voi kuulostaa hassulta lupaukselta, mutta meille se tulee tarpeeseen. Kun salaattia on kaapissa, sitä on pakko syödä. Ruoan kanssa, leivän päällä...
2. Vähintään yhden aterian kanssa kasviksia tai salaattia päivittäin
- Siis lämpimän aterian - välipalojen hedelmät yms. ovat asia erikseen. Tämä kulkee pitkälti käsi kädessä edellisen kohdan kanssa, ja tästä tulee meille varmaan eniten haastetta.
3. Vähintään kaksi liikuntakertaa viikossa koiran kanssa lenkkeilyn lisäksi
- Monen mielestä kaksi kuulostaa vähältä, mutta itse nyt juuri työt aloittaneena (tänään ensimmäinen päivä, iltavuoro!) ja ihan rapakuntoisena kaksi kuulostaa toteutettavalta.
3. Vähintään kaksi liikuntakertaa viikossa koiran kanssa lenkkeilyn lisäksi
- Monen mielestä kaksi kuulostaa vähältä, mutta itse nyt juuri työt aloittaneena (tänään ensimmäinen päivä, iltavuoro!) ja ihan rapakuntoisena kaksi kuulostaa toteutettavalta.
Toinen päätös, jonka itse tein, on ruokapäiväkirjan pitäminen. Punnitsin ensin vaihtoehtoja kalorilaskurin ja ihan perinteisen ruokapäiväkirjan välillä, mutta päädyin testauksen jälkeen jälkimmäiseen. Jos paino ei sen avulla laske ja syömiset näyttävät kuitenkin terveellisiltä, on syytä harkita kalorilaskurin käyttöä uudelleen. Aloitin kokonaisen uuden päivän kirjaamisen eilen, joten valitettavasti tässä viikkokoosteessa näette ainoastaan sunnuntain syömiset. Yritän olla mahdollisimman rehellinen itseäni kohtaan - jos siis sanon pieni tai vähän, se oikeasti tarkoittaa sitä, enkä käytä sanaa turhaan.
Ruokapäiväkirja su 16.8.2015:
Aamupala: Mikrokaurapuuro, ½ tl ruskeaa sokeria, tuoreita mustikoita, yksi viipale taikaruisleipää ohuella leikkeleellä, 17% juustosiivulla, kurkulla ja vähärasvaisemmalla Oivariinilla + kuppi maitokahvia ja light-mehua
Ruokapäiväkirja su 16.8.2015:
Aamupala: Mikrokaurapuuro, ½ tl ruskeaa sokeria, tuoreita mustikoita, yksi viipale taikaruisleipää ohuella leikkeleellä, 17% juustosiivulla, kurkulla ja vähärasvaisemmalla Oivariinilla + kuppi maitokahvia ja light-mehua
Lounas: Ravintolan noutopöytä kaverin treffaamisen merkeissä (2 possulla, salsalla, pekonilla ja salaatilla täytettyä rieskaa, 3 wingsiä, annos lohkoperunoita, salaattia, hedelmäsalaattia (viinirypäleitä, melonia, mansikkaa, leipäjuustoa), porkkanaraastetta, kaksi palaa vaaleaa leipää levitteellä - jälkiruoaksi lasillinen kuohuviiniä, maitokahvi, pieni pala juustoa ja muutama ruisnacho, pieni viipale täytekakkua, kolme keksiä, pari karkkia)
Välipala: Nestle Fitness -myslipatukka (ei muuten yleensä kuulu ruokavaliooni ollenkaan, mutta jäi lentokone-eväistä)
Illallinen: Lohisalaatti (n. 150 g paistettua lohta, jäävuorisalaattia, kirsikkatomaattia, kurkkua, keitetty kananmuna, loraus Rhode Island -salaatinkastiketta, muutama pähkinä)
Muu herkuttelu: 4 oikeasti todella pientä macaron -leivosta (vakuuttavaa, eikö?), sipsipussin jämät (n. kourallinen) ja puolikas Suffelipuffeli -pussi.
No, ei mennyt ihan putkeen, kuten näkyy. Voin myös avata karkkipussia sen verran, että se oli tunnesyömistä aivan puhtaimmillaan, enkä ole itseeni lainkaan tyytyväinen. Kello oli varmaan puoli kymmenen illalla, kun olin tosi stressaantunut ja lähestulkoon itkun partaalla tämänpäiväisen työn alkamisen takia, ja ainoa asia joka siinä hetkessä tuntui lohdulliselta oli suklaa. Pyysin tyttöystävääni hakemaan suklaata viereiseltä huoltsikalta. Kyllä, en edes itse vaivautunut menemään. Hän kyllä vielä kyseli, että olenko ihan varma ja jospa hän keksisi jotain muuta - mutta ei. On kuin aivojeni läpi kulkisi vain yksi suora putki silloin kun tulee se paha olo, johon tuntuu ettei auta muu kuin herkut.
Fitbit Flex:
Kooste vielä viikon askelmääristä. Unohdin perjantaina saunan jälkeen laittaa ranneketta takaisin käteen, joten eikö lauantai jäänyt välistä - mutta ainakin muilta päiviltä on nyt lukemat.
Kooste vielä viikon askelmääristä. Unohdin perjantaina saunan jälkeen laittaa ranneketta takaisin käteen, joten eikö lauantai jäänyt välistä - mutta ainakin muilta päiviltä on nyt lukemat.
Hyvää alkavaa viikkoa lukijoilleni ja tsemppiä kanssabloggaajille, itse lähden valmistautumaan iltavuoroon!
Onnea uuteen työhön, ja onnea myös uudelle päättäväisyydelle. Oon kanssasi samaa mieltä siitä että pysyvään muutokseen tarvitaan pieniä askelia. Minusta siis suunnitelma kuullostaa hyvältä! Yksi juttu mikä tuli minulle mieleen, oli että vaikuttaako tunnesyömiseesi jos annat siihen itsellesi luvan? Itse kun syöpöttelin pahaan oloon niin meni aina överiksi, kunnes sitten totesin että okei, jos suklaa kerran saa olon parantumaan, niin sitten syön suklaata. Mutta vaan sen yhden patukan, ja nautiskellen. En ahmien ja sitten itseäni soimaten, niin että olo on taas kohta huono kun tuli repsahdettua. Kannattaa kokeilla, jos tuntuu että voisi toimia.
VastaaPoista