Kompastuskiviä tielläni

Mielestäni on tärkeää tiedostaa omat voimavaransa, vahvuutensa ja haasteensa, joten halusin tehdä yhteenvedon asioista, jotka ovat syystä tai toisesta johtaneet lihomiseeni ja luovat minulle yhä haasteita. Nämä eivät ole missään erityisessä järjestyksessä, mutta toiset asiat ovat ehdottomasti isompia kuin toiset.

1. Lapsuusajan ylipaino
Olen ollut lapsesta asti ylipainoinen - enkä tarkoita, että olisin ollut söpö pieni pullukka, vaan todellakin lihava. Painoin yläasteella enemmän kuin nyt, itsetuntoni oli nolla ja äitini ruokki lihomistani korvaamalla pitkät työtuntinsa herkuilla. Edellisen elämäntapamuutokseni aikana jouduin siis opettelemaan paljon sellaista itse, mikä on toisille itsestäänselvää jo pienestä pitäen.

2. Tunnesyöminen ja stressi
Tunnesyöminen on todennäköisesti hyvin vahvasti sidoksissa edelliseen. Vanhempani erosivat kun olin pieni, ja rupesin kuulemma sen jälkeen lihomaan nopeassa tahdissa. Muistan saaneeni ruoasta lohtua aina, ja viimeisen vuoden aikana tunnesyöppöilyni on pahentunut, sillä stressiäkin on ollut huomattavasti enemmän.

3. Suorittaminen
Olen melko suorituskeskeinen ihminen. Haluan suoriutua paremmin kuin hyvin opinnoistani, kodin täytyy aina olla siisti, vieraiden tullessa kaiken pitää olla täydellistä... Tästä seuraa se, että olen myös kohtuuttoman ankara itseäni kohtaan silloinkin, kun ei välttämättä olisi syytä olla, ja haluan heti olla paras. Siksi teen joskus painonhallinnastakin itselleni liian vaikeaa.

4. Liikunta
Olen aina vihannut liikuntaa lapsuuden liikuntatunneista lähtien. Uskokaa pois, olen kyllä yrittänyt, ja välillä saankin liikuntakärpäsen pureman. Silloin liikunta tuntuu hetken aikaa hyvältä - kunnes suorittajaminäni ei ole enää tyytyväinen, verenmaku tulee suuhun ja liikunnasta tulee kamalaa, sillä minun on vain pakko tehdä enemmän, nopeammin ja paremmin. Tämä on ehdottomasti yksi niistä asioista, joita haluaisin muuttaa.

5. Herkut
Yksi isoimmista sudenkuopista. Rakastan suklaata, jäätelöä, leivonnaisia, viiniä ja sipsejä, ja joudun häpeäkseni myöntää, että näitä on tullut popsittua lähes päivittäin jo monta kuukautta ties minkä tekosyyn varjolla. Emme ennen ostaneet kihlattuni kanssa kotiin isoja määriä herkkuja, sillä molemmat tiedämme etten (enää) osaa pitää näppejäni irti ennen kuin koko sipsipussi tai suklaalevy on syöty. En siis pysy kohtuudessa, ellen oikeasti osta jotakin pientä - harmi vaan, että sitä jotakin pientä tulee tosiaan ostettua ihan liian usein, ja,nykyään myös yhä isommissa määrin.

6. Parisuhde
Tämä tuntuu olevan monille ikuinen väittelynaihe - lihottaako parisuhde vai onko kyse vain omista valinnoista? En suoranaisesti väitä, että parisuhde lihottaa. Pikemminkin on kyse siitä, että esimerkiksi me parisuhteemme alkuvaiheessa halusimme aina nähdessämme (olimme etäsuhteessa) tehdä tapaamisesta jotenkin erityisen, ja ostimme ruokaa ja herkkuja. Yhteenmuuton jälkeen on ollut liian helppo vain viettää rentoa koti-iltaa toisen kanssa sohvalla ja napostella samalla jotakin. Ja kun molempien tekee samaan aikaan mieli jotain, on paljon vaikeampi vastustaa.

7. Mukavuudenhalu
Ehkä jo edellisistäkin pointeista huomaa, että olen mukavuudenhaluinen. Mitäpä siihen lisäämään? En ole laiska ihminen, sillä teen töitä saavuttaakseni tavoitteeni, näen paljon vaivaa asioiden eteen - mutta olen ehdottomasti ihminen, joka ennemmin istuu kotona viltin alla kaakaokupin kanssa kuin lähtee talvipakkasella ulos rämpimään metsään kuten parempi puoliskoni.

Kuva: We Heart It

Tällaisia asioista haluaisin siis lähteä työstämään. Onneksi se oma kulta on asiassa myös mukana - olemme yhdessä sopineet, että nyt vähentyy herkuttelu ja rupeamme molemmat tekemään parempia valintoja. Hän on itse todella hoikka, joten hänen ei missään nimessä tarvitse pudottaa painoa, mutta kyllähän ne elämän valinnat vaikuttavat minkä tahansa kokoisen kehoon.