Joulunodotusta

Jälleen kerran pahoittelut harvasta kirjoitustahdistani - viikonloppu meni vuosipäivän vietossa ja uuteen harjoittelupaikkaan asennoituessa. Tänään siis aloitin tämän vuoden viidennen eli viimeisen työharjoitteluni, ja luojankiitosihanaa loma häämöttää neljän viikon päässä. Hyppy psykiatriasta sairaanhoitajan vastaanotolla työskentelyyn tuntuu hurjalta ja uusi työyhteisö jätti kenties hieman pahan maun suuhun näin ensimmäisen päivän jälkeen, mutta eiköhän tämä jakso jakseta vaikka päällään seisten.

Jouluunkin on enää kuukausi, ja varmaan ihan tuotapikaa lehtien otsikoita alkaa koristaa viimehetken laihdutusvinkit tai syömisniksit pyhien varalle. Rakastan joulua ja olen tänäkin vuonna päättänyt, etten varmasti stressaa syömisistä. Joulu on vain kerran vuodessa, enkä muista kuin ehkä yhtenä tai kahtena jouluna "lihoneeni" pari kolme kiloa, jotka nekin taisivat lähteä itsestään. Syön jouluna ihan samalla periaatteella kuin muutenkin eli silloin kun on nälkä ja maalaisjärkeä käyttäen, ruoka vain toki on erilaista. Kyllä jouluna saa höllätäkin.

Vaikka joulukarkit notkuvat jo kauppojen hyllyllä, ei oikeastaan ole tullut mitään sen suurempaa houkutusta vielä ostella mitään. Myönnän, että suklaa tekee minulle kyllä hyvin kauppansa, mutta olen aina ajatellut, että on kivempi säästää se nautinto sinne itse joulunviettoon. En juurikaan välitä joulutortuista enkä pipareista, joten niitä ei tule syötyäkään - torttuja paistellaan tyttöystävän mieliksi ja pipareita meillä leivotaan ihan leipomisen ja perinteiden ilosta, ja kuskataan sitten sukulaisille. Tänä jouluna taidankin muuten kokeilla piparitaikinan tekemistä ihan itse.

Itsetekemisestä puheen ollen, olen ottanut missiokseni tehdä myös tämän vuoden joulukortit itse. Kummasti on lähetyslistakin on lyhentynyt. :D Huomenna tai ylihuomenna postailen enempi painoasioista kun on viikon punnituskin takana.

Hyvää alkavaa viikkoa!