Hengähdys arjesta

Tarkoitukseni oli kirjoitella kuulumisia jo torstai-perjantai-akselilla, mutta koko loppuviikko meni melkoisessa tohinassa, ja perjantaina hyppäsinkin jo aikaisin bussiin porukoiden luokse. Voin omakseni ja teidän iloksenne todeta, että kolme päivää ilman herkkuja sujui tosi hyvin, ja meillä herkuteltiin Runebergin tortulla torstaina. Ja oli oikeasti virkistävää olla ilman herkkuja, kun niin pitkän aikaa on tottunut syömään niitä lähes päivittäin. Ateriarytmikin säilyi säännöllisempänä.

Harmi vain, että viikonloppu meni syömisten osalta aika kehnosti, kun säännölliset ruokarytmit ja terveellisyys taisi unohtua tänne omille kämpille. Minä ja siskopuoli 8-v. saatiin herkutella äidin laskiaispullilla, kun kumpikaan meistä ei oikeana ajankohtana ole paikalla. Tulipahan syötyä myös sipsejä, suklaata... ja punaviinikin oli ihanaa. No, ei auta surkuttelut - onneksi meillä oli koko viikonlopun tarjolla myös salaattia, kasviksia ja hedelmiä, mikä oikeasti on iso edistys siihen aikaan,
kun noita ihmeitä ei vielä jokin aika sitten perheessäni nähty. Ja sain taas viikonlopun mittaisin irtautumisen arjesta!

En ole viime aikoina kauheasti lisännyt blogiini lukemia aktiivisuusrannekkeestani, sillä melkolailla samanlaisia askel- ja kilometrimääriä tulee nyt otettua päivittäin, eli siinä 9 000-11 000 askeleen välillä. Laiskoina päivinä askelmäärä saattaa jäädä 6 500-8 000 askeleeseen, ja parempina päivinä taas tulee 13 000-15 000 askelta. Joskus taas käy niin, että olen unohtanut rannekkeen jonnekin käydessäni vaikkapa suihkussa, ja olen mennyt muutaman tunnin onnellisesti unohtaen koko vekottimen. Olen kuitenkin pyöritellyt mielessäni ajatusta siitä, että voisin ruveta tekemään vaikkapa viikottaisia koosteita siitä, miten on mennyt.

Näillä taas mennään seuraavaan viikkoon. Meillä on ystävänpäivänä edessä pieni romanttinen reissu, ja huomenna paljastan blogin puolella uutisen, jota olen palanut halusta kailotella jo aikaisemmin... Hih!