Dramatisoinnistani huolimatta tuskin monikaan hämääntyy postauksen otsikoinnista, vaikka aina kannattaa yrittää! Meille on kuin onkin tulossa vauva, vähän vain karvaisempi ja moniraajaisempi kuin mitä meistä ihmisistä sikiää. Pitkällisen pohdinnan (siis, oikeasti varmaan vuoden tai puolentoista) jälkeen päädyttiin tyttöystävän kanssa siihen, että ollaan valmiita kasvattamaan tätä meidän kahden hengen perhettämme uudella jäsenellä. Sinä samana päivänä kun perheeni koira kuoli, olimme sopineet menevämme katsomaan koiranpentuja, ja tätä asiaa lähdinkin sinä iltana alunperin äidilleni soittelemaan. Kun kuulin mitä kotipuolessa oli käynyt olin jo ihan valmis perumaan koko pentunäytön. Pari päivää asiasta toivuttuani päätimme kuitenkin käydä katsomassa koiravauvoja, ja kuten moni lemmikinomistaja taitaa tietää, ei siitä hetkestä ollut enää paluuta takaisin. :D
Tällainen mussukka meille muuttaa noin viikon päästä. Pikkuherralla on nyt ikää seitsemän viikkoa, ja koirasta löytyy sekä kleinspitziä että pomerania. Kahdesti olemme käyneet kyläilemässä, ja niin kova hinku olisi jo saada meidän uusi tulokas kotiin. Meillä on varmasti käsissämme aikamoinen energiapakkaus, ja kotia on jo laiteltu sille mallille, että tänne sopii koiranpennun tulla. Nyt sitten enää odotellaan ja valmistaudutaan!
Onnea koiravauvan uusille vanhemmille! :) Jopas on suloinen tapaus! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
Poista