Valmisruokahyllystä

Juoksukoulu on jäänyt tällä viikolla vähän hunningolle yksinkertaisesti työvuorojeni takia. Maanantaina kyllä kävelimme, kuten oli tarkoitus, mutta edellispäivän ja todennäköisesti tämänkin päivän juoksut eivät toteudu. Tiistaina olin töissä pitkän päivän - on selvää, ettei 14,5 tunnin työpäivän jälkeen ehdi saati jaksa käydä juoksemassa. Pidin silloin vapaapäivän, ja ajattelin, että ehtisin siirtää juoksemiset keskiviikolle. Eilen menin kuitenkin muuttamaan työvuorojani ja menin pari tuntia aikaisempaan iltavuoroon, ja sitä ennen ajelin bussilla ympäri kaupunkia vieden koiraa eläinlääkärille, ja siitä äkkiä töihin. Tänään taas heräsin jyskyttävään päänsärkyyn - vaikka nyt olisi tilaisuus käydä lenkillä ennen töitä, niin pääkoppa kyllä protestoi ja kovaa. Ärsyttää, vaikkei kyse ole kuin parin päivän juoksuista. Silti tuntuu, että laahaan jo jäljessä. No, loppuviikosta otan takaisin. :D

Paino oli sama kuin edellisessä punnituksessa - 98,7 kg. Ainakaan se ei ole noussut. Syömiset? Ihan himpun verran parempia kuin parilla viime viikolla. Olen syönyt taas kahtena päivänä suklaata, mutta maltillisemmin. Ja arvatkaa mitä - eväinä töissä olen syönyt kirjolohikeittoa ja kirjolohikiusausta valmisruokahyllystä. Ennen töitä paistanut verilettuja valmisruokahyllystä. Meillä on ollut ihan kamala kiiire molemmilla koko viikon, joten tuosta on poikkeuksellisesti lähdetty tinkimään. Emme siis ikinä osta mikroaterioita, poikkeuksena ne minun eväskirjolohikeittoni joita joskus suosin kun ei ole aikaa eikä edelliseltä päivältä ole jäänyt mitään, ja pakasteesta saatavat kalapalat niihin epätoivoisiin iltoihin kun kummaltakin on puhti pois. Ja pakastepinaattikeitto on sellainen, mihin olemme turvautuneet epäonnistuneen itsetehdyn pinaattikeittoepisodin jälkeen.

Mielestäni valmisruoissa ei sinänsä ole mitään vikaa, jos niitä ei syö joka päivä ja osaa valita sieltä niitä järkeviä vaihtoehtoja. Valmisruoat ovat varmasti monen pelastus tilanteissa, joissa aika tai oma jaksaminen ei anna periksi. Omalta kannalta katsottuna ne ovat kuitenkin kalliita ja usein sisältävät paljon suolaa sekä rasvaa ja mahdollisesti lisäaineita - vaikka valmisruokamarkkinoilla suuntaus taitaakin nykyään olla se, ettei niihin enää työnnetä ämpärikaupalla niitä epäsuosiossa olevia aineita. Kuukausitasolla syön maksimissaan ehkä yhden käden sormilla laskettavissa olevan määrän hyllyiltä saatavaa valmisruokaa. Välillä on tietenkin niitä aikoja, kun tuntuu että meillä on koko ajan kalapalat uunissa, ja välillä taas menee monta viikkoa ettei meillä syödä eineksiä. Joskus uuniin eksyy myös nakkeja, mutta nykyään paljon harvemmin kuin ennen. Nämä valmisruoka-asiat on kuitenkin sellaisia, että emme hirveästi niistä nipota silloin kun aika on oikeasti kortilla, koska syömme muuten itsetehtyä ruokaa.

Tänään on muuten viimeinen harjoittelupäivä nykyisellä osastollani - enkä millään haluaisi lähteä pois. Mulla on ollut aivan huippuhyvät ohjaajat ja vauvat ovat toki vaativa, mutta niin mielettömän ihana potilasryhmä. Iltavuoron jälkeen siirryn muutaman viikon pakkolomalle (krhm, en siis saanut seuraavaa harjoittelupaikkaa alkamaan heti suoraan tämän jälkeen). Sen pidemmittä puheitta, hyvää loppuviikkoa! :)