Me Me

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Paluu vaa'alle ja eteenpäin

Muutto on saatu alta pois (tai no, tavarat ovat uudessa asunnossa, niiden purkaminen onkin sitten asia erikseen, köh) ja aikaa sekä motivaatiota bloggaamiselle jää nyt toivottavasti enemmän - syytä ainakin olisi, sillä uskaltauduin tänäaamuna ensimmäistä kertaa varmaan kahteen kuukauteen vaa'alle. Tulos ei todellakaan imarrellut eikä kaunistellut, ja vaikka pelkäsin olevani kolminumeroisissa lukemissa, niin läheltä liippaa: 99,6 kg. Käytännössä olen jälleen satakiloinen. Ei hyvä. Olenkin nyt päättänyt jälleen puuttua syömistottumuksiini tiukemalla otteella, niin vaa'an lukemien kuin uusien motivaattoreidenkin puolesta.

Terveys on aina ollut minulle asia, jota olen pitänyt arvossa, vaikka se ei tänäpäivänä painossani näy. Sain viikko sitten kuulla, että isäni (johon en muuten itse ole vuosiin pitänyt yhteyttä) on nyt saanut ilmeisesti melko lyhyen ajan sisään parikin sydänkohtausta - ja siis nuorella iällä, alle neljävitosena. Surullista, mutta silmiä avaavaa. Isänisällä taas on kaikki suurten ikäluokkien ylipainoisten tavanomaiset kansantaudit flimmeristä diabetekseen ja vaikeaan uniapneaan, äidinisäni sen sijaan sai ensimmäisen sydänkohtauksensa kolmekymppisenä ja kuoli viisitoista vuotta sitten sydänkohtaukseen  juuri täytettyään viisikymmentä. Perimä ei ole puolellani. Toki he ovat kaikki eläneet periaatteella raskas työ vaatii raskaat huvit, mutta ajatus siitä, että parin-kolmenkymmenen vuoden päästä voisin olla samassa tilanteessa kuin isäni ja isovanhempani suoraan sanottuna kauhistuttaa.

Jos kuitenkin siirrytään iloisempiin aiheisiin - nimittäin syyhyn, miksi aloitimme eilen kuukauden mittaisen herkkulakon*! Olemme varanneet tyttöystävän kanssa ensimmäisen yhteisen ulkomaanmatkamme elokuun alkuun. Kuvavihjeen avulla ei ole vaikea arvata mihin olemme menossa.

Kuvat parisinfo.comista.

Pariisiin! Vietämme tässä rakkauden kaupungissa kolme yötä - käytännössä siis pitkän viikonlopun keskellä viikkoa, ja haluamme ottaa kaiken ilon irti reissustamme. Laihtumista tai mitään suurta muodonmuutosta tuskin tapahtuu kuukauden herkkulakon* aikana, mutta Pariisin makuaarteista nauttii ehkä sitten enemmän. En ole herkkulakkojen tai totaalikieltäytymisen suuri ystävä, mutta tällä erää isompi irtautuminen voi tulla ihan tarpeeseenkin. Kiellettyjen listalla on karkit, sipsit, leivonnaiset, mitä näitä nyt on. Ja tässä kohtaa onkin hyvä selventää mitä tarkoittaa herkkulakko* - tyttöystävän pyynnöstä pieni tähtönen sanan perässä tarkoittaa, että kesän kunniaksi jäätelöä saa syödä kohtuudella. Sopii, kun eipä sitä olekaan tapana mähmättää ylenmäärin.

Näillä eväillä siis eteenpäin. Ihanaa heinäkuuta kaikille teille lukijoilleni, jotka olette jaksaneet roikkua mukana soutamisesta ja huopaamisesta huolimatta - ja kaikille teille, jotka vasta löysitte blogini tai olette ihan vain piipahtamassakin! :)

2 kommenttia:

  1. Tsemppiä - kyllä se paino siitä lähtee taas laskuun! :-) Itsekin taistelen blogissa kilojen kanssa ja koitan päästä viimein satasen alle ja siitä sitten normipainoon :-) Takana on jo 2v. sitten tehty ruokaremppa ja tulokset 98kg-> 74kg mutta normaalipainossa homma jotenkin tyssäsi ja nyt sitä ollaan sitten taas satakiloisia (102-103kg). Kesä on kyllä haastavaa aikaa ja laihduttaminen kaiken maailman terassikausien ja grillien keskellä tuntuu vaikeelta - mutta ei mahdottomalta! :-) Toivottavasti herkkulakosta on hyötyä: parikin viikkoa vähemmillä herkuilla laskee kummasti sokeri/suolakoukutusta ja houkutusta niitä sisältävien herkkujen pariin :) Jos kiinnostaa niin oma kilotaisteluni löytyy täältä: beibeberberi.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Kiitos paljon kannustavasta kommentistasi. Se on kyllä ihan totta, että kun malttaa pysyä irti sokerista riittävän pitkään, niin eipä sitä sitten enää tee yhtä paljon mielikään. Täytyy ehdottomasti käydä vilkaisemassa sun blogiasi. :) Tsemppiä sullekin!

      Poista

Kiitos asiallisista kommenteista!