Hirveän huonot fiilikset

Harvemmin tulen näin aamutuimaan kirjoittamaan, mutta nyt tuntui siltä että on pakko saada purkautua, kun töihinkään ei yhtään huvittaisi lähteä. Vaaka näytti aamulla jälleen 96,9 kg, eli +1,1 kg.

Tiesin jo eilen, että en haluaisi aamulla käydä vaa'alla - tällaisina hetkinä kaikki ne pienet muutokset joita olet saanut aikaan tuntuvat niin turhilta. Mitä väliä sillä on kuinka paljon vihreää syön aterioillani tai mitä leipää syön, jos kuitenkin käy näin? En todellakaan ole luovuttamassa, sillä en enää osaa kuvitella itseäni täysin välinpitämättömänä syömisistäni, mutta suoraan sanottuna tällä hetkellä niin vituttaa oma itseni. Kuten edellisestä postauksesta käy ilmi, niin flunssaviikkoni on mennyt pitkälti mässytellessä.

Toiset ovat parissa kolmessa kuukaudessa laihduttaneet viisi tai kymmenen kiloa, ja itse junnaan saman puolentoista kilon kanssa. Naurettavaa. Yhdessä vaiheessa osasin jo syödä herkkuja kohtuullisemmin, mutta nyt on ruvennut vaikuttamaan siltä että se on päässyt tyystin unohtumaan.

Olen yrittänyt puhua paremmalle puoliskolleni, että nyt aletaan taas syödä paremmin, ja hän on aina samaa mieltä - mutta silti me molemmat aina myönnymme ostamaan niitä herkkuja. On kauhean ihanaa ja lohdullistakin, että olen jonkun ihmisen kanssa, joka hyväksyy minut sellaisena ja sen kokoisena kuin olen, mutta toisaalta niin turhauttavaa, että silloin ei ehkä tule oltua niin tiukka itsensä suhteen. Herätinpä hänet sitten aamuangstissanikin ihan vain kuulemaan paljonko vaaka taas näytti. Mitä hän vastasi?

"Kulta."
"No?"
"Mä rakastan sua."

Ainakaan hänen silmissään en ole koskaan epäonnistunut. :)