Kaunis, ihana kesä

Melkein hävettää tunnustaa, että viimeiset pari päivää olemme syöneet vähän miten sattuu. Eilen tuli onneksi tsempattua jo parempaan suuntaan, ja tänään tehtiin ruoaksi ihan perinteisesti makaronilaatikkoa ja keitettyjä kasviksia. Huominen punnitus jännittää, sillä olen kuukausittaisten ilojeni ansiosta todella turvoksissa, ja voisinpa vaikka veikata että edellisten päivieni syömishimotkin johtuvat hormoneista - ei todellakaan olisi ensimmäinen kerta. Voipi olla, että tulen punnitsemaan itseni vasta parin päivän päästä säästääkseni itseni mahdolliselta hermoromahdukselta.

Sunnuntaina oli ihana sää ja vietimme pari tuntia ulkona ihan vain kävellen ja istuskellen. Kesän ensimmäiset irtojäätelötkin tuli nautittua. Muutama vuosi sitten en ollut ollenkaan niin perso jäätelölle kuin nykyään, tosin olen ilokseni todennut, että viime kesänä tuli nautittua varmaan tuplaten sen verran jätskiä kuin tänä kesänä. Harvemmin syynään tuotteista kaloreita (osittain myös sen takia että muistan ne monista herkuista ainakin suurinpiirtein oikein), mutta jäätelöistä katson ne yleensä aina vaikka en niitä laskekaan. Se on vain sellainen pinttynyt tapa, ja tuleepahan sitten hillittyä niiden kaloripommien nauttimista. :D

Tänäänkin on ollut todella loistava päivä, ja kaupungilla tuli pyörittyä jonkin aikaa. Valitettavasti sandaalini eivät ole hellineet jalkojani eivätkä siksi oikein sovi kokopäiväiseen kävelemiseen, joten olen päättänyt tyytyä viettämään loppuillan sisällä. Tulin äsken parvekkeelta ottamasta aurinkoa, sillä ihoni näyttää ihan siltä kuin se ei olisi nähnyt päivänvaloa viikkoihin. En yleensä rusketu ollenkaan, vaikka hiustenvärini on luonnostaan tumma ja muuten olen aika kalvakka - siksi yleensä kesäisin vain palan.

Kesälukemisiini kuuluu tällä hetkellä Danielle Steelin Iso tyttö, joka sattumoisin kertoo ylipainoisen naisen elämästä alkaen jo ennen hänen syntymäänsä. Kirjassa käydään läpi Victoria Dawsonin kamppailua kiloja ja narsistisia vanhempia vastaan, ja se on kerrontatyyliltään melko selostava - ei yleensä minun makuuni, mutta toimii. Pystyn jossain määrin samaistumaan päähenkilöön. Rakastan lukemista, mutta en ole ennen napannut mukaani Danielle Steelin kirjaa johtuen kummallisesta uhmastani kyseisen kirjailijan teoksia kohtaan. Äitini on aina lukenut Steelin kirjoja ja hänellä on niitä hyllyt täynnä, joten olen aina mieltänyt ne ajatuksissani keski-ikäisten täti-ihmisten kirjoiksi. Näin sitä vain mieli muuttuu, toivottavasti tämä ei ole merkki vanhenemisesta. ;D

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!