Viime aikoina oma ulkonäkö ja paino ovat liikkuneet mielessä aikaisempaa enemmän, liekö syynä juuri huonot syömiset ja niistä seurannut huono olo (monessa mielessä). Rumaläskifiilis tulee nykyään useammin, ja olen huomannut, etten tosiaankaan enää mahdu entisiin vaatekokoihin. Ne muutamat kerrat jotka olen jo ehtinyt pyöriä alennusmyynneissä ovat olleet pettymyksiä, koska en ole löytänyt mitään, mikä miellyttäisi ja mahtuisi.
Nämä ajatukset ovat ehkä pakottaneet miettimään taas niitä asioita, jotka itseä motivoivat tällä hetkellä. Tarkoitus on jo pari viikkoa ollut laittaa niitä sekä itselleni että teille ylös, joten täältä pesee. Listaa voi verrata puolen vuoden takaiseen postaukseeni, jossa toistuvat selkeästi samat teemat. :)
Motivaattorit TOP 5:
1. Hyvä olo
Olen läpeensä kyllästynyt jatkuvaan fyysiseen huonoon oloon. Tiedättekö sen ällötyksen tunteen, joka on kun syö pitkään huonosti? Turvotukset? Ihon muutokset? Haluan päästä niistä eroon, sillä olen onneksi ehtinyt sisäistää sen, että oma olokin on parempi kun syö paremmin. Samoin kasvot näyttävät kirkkaammilta ja tunne itsestä on freesimpi.
2. Ulkonäkö
...ei ehkä saisi olla näin korkealla tällä listalla, mutta on. Rehellisyyden nimissä meinasin laittaa tämän ensimmäiseksi ennen kuin muistin edellisen. En ole pinnallinen ihminen, mutta omat läskit ottaa välillä niin paljon päähän. Olen myös äärimmäisen utelias näkemään millainen olisin hoikempana, heh.
3. Terveys ja fyysinen hyvinvointi
Kukapa ei haluaisi olla terve? Toki tällä hetkellä olenkin, eikä suurella todennäköisyydellä lähitulevaisuudessakaan mikään uhkaa, mutta entä kymmenen, kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Sairastuminen johonkin ns. elintapasairauteen on yksi suurimpia pelkojani.
4. Muistikuvat kymmenen kilon takaa
Muistan hyvin millaista oli olla se reilut kymmenen kiloa kevyempi, ja ehkä juuri senkin takia on ollut vaikea hyväksyä, että en enää ole. Ison laihdutuksen jälkeen huomasin, että kroppa tekee asioita helpommin. Voin fyysisesti paremmin. Ihmisten kehut ja kannustukset motivoivat. Näidenkin mietteiden voimalla olen viime aikoina yrittänyt tsempata itseäni.
5. Tyttöystävä
Kultani ei ole koskaan sanonut poikkipuolista sanaa ulkonäöstäni tai syömistottumuksistani, mutta silti ajatus siitä, että olisin hänenkin silmissä viehättävämpi puskee eteenpäin. Olen myös himppasen verran huolissani siitä, että olen siirtänyt joitakin omia huonoja tottumuksiani tyttöystävälle, vaikka sitä ei ole huomattavissa vaikkapa vaatteiden pienentymisessä. Olemme kuitenkin molemmat samaa mieltä siitä, että nyt on taas ruvettava korjaamaan elämäntapoja.
On muuten ollut tosi kiva saada teiltä kommentteja sillä ne piristävät aina päivääni, kiitos hirveästi. Jo pelkästään sekin motivoi kun tietää, että joku jaksaa näitä jaaritteluja lueskella. :) Ja tervetuloa uudelle lukijalle!
Heh heh, mulla ois varmaan ykkösenä tuo ulkonäkö. :D Jotenkin en oo vielä sisäistänyt sitä, että olen oikeasti niin lihava, että siitä ois myös terveydelle haittaa. Toki olen väsynyt ja monesti paikkoja jomottaa, kun ihrat painaa. Suvussa on diabetesta ja verenpainetautia. Mutta silti vaan se ulkonäkö haittaa itseä eniten.
VastaaPoistaKiitos tervetulotoivotuksesta ja mukava, kun löysit minunkin blogin. :)
Mulla kanssa toi ulkonäkö olis ykkösenä, vaikka hyvä olohan se tärkeämpi ois. Joulun jälkeen on kamalin olo, kun jouluruokia jäi paljon ja pitihän ne syödä pois, ei kehdannut roskiin heittää. Uuteen nousuun ruoan suhteen on hankala lähteä. Nyt vielä itsellä rasitusvamma jalassa, jonka vuoksi ei oikein uskalla lenkkeillä hirveästi.
VastaaPoistaHyvältä kuulostaa tuo sun listaus :) Ja luen joka postauksen, vaikken blogia ole enää kirjoitellut enkä pahemmin kommentoinut :)
Kiva blogi siulla! :) bongasin tän niin oon lueskellu tässä siun vanhempiakin postauksia :D http://matkaminuuteen.blogspot.fi/
VastaaPoista@Ihramaha: Kyllä se on mullekin arkipäiväisempää miettiä näitä asioita ulkonäön kannalta, varmaan se on helpompaa ja ajankohtaisempaa niin. Silti tuntuu, että se hyvä olo kuitenkin kiilaa ykköseksi. :) Ja kiva löytää uusia kanssalaihduttajia!
VastaaPoista@Susanna: Kiva kuulla susta ja kuulla, että silti vielä pyörit blogimaailmassa ainakin seuraajana. :) Joulunaika on kyllä aina oma haasteensa, vaikka itse en ottanut siitä paineita enkä missään kohtaa syönyt itseäni varsinaiseen ähkyyn. Toivottavasti rasitusvamma paranee!
@aikku: Kiitos! Käyn kurkkimassa sunkin blogin puolella. :)