Me Me

lauantai 3. tammikuuta 2015

Yösyömisen ilot

En ole koskaan harrastanut yösyömistä muutamia harvoja kertoja lukuun ottamatta. Yleensä ne sijoittuivat teini-ikäisen minäni lomiin kun loikoilin sängyssä lukemassa ihan liian pitkään. Tällainen salainen pikkupahe herätti minussa aina kummallista riemua, kun pupelsin jotakin pientä sängyssä ja nautin ainoastaan oman itseni ja kirjani seurasta. 

Eilen makasin yksin sängyssä enkä saanut unta. Tyttöystävä oli ulkona ja olin räkinyt nenäliinapaketin tyhjäksi. Flunssa kiusasi, mutta olin yhdeltä yöllä ihan virkeä ja ruokahalukin oli vielä tallella (krhm, suklaakin upposi kipeilystä huolimatta vähän turhan hyvin). Alunperin nousin vain keittämään itselleni teetä, mutta kuppi saikin seurakseen pari voileipää ja mustaherukkamehua. Kiikutin eväät makkariin, hautauduin takaisin peittojen ja vilttien alle, asettelin tyynyt hyvin ja jatkoin valtavaa romaaniani 1800-luvulla elävästä tyttörukasta. Niin kauhean kliseistä, mutta niin ihanaa.

En muuten lähes milloinkaan juo teetä, sillä olen ehdottomasti kahvi-ihmisiä. Pari kuukautta sitten kuitenkin ostin Clipperin Organic Sleep Easy Infusion -teetä kun univaikeudet olivat pahimmillaan, enkä suostunut kokeilemaan melatoniinia tai menemään lääkäriin. Vajaalla teelusikallisella hunajaa kuppi sitä uppoaa helposti jopa minulle, vaikka en muuten ymmärrä teen päälle. Kyseinen tee sisältää kanelia, kamomillaa, rooibosta, sitruunamelissaa, valeriaanaa ja appelsiinimaustetta, ja voin lämpimästi suositella sitä. Ainakin lumevaikutus on muutaman kerran tehnyt tehtävänsä, heh.

Luulin muuten välttyväni pahimmalta flunssalta, mutta tauti on kyllä eilisen illan ja tämän aamun aikana saanut ihan uudet mittasuhteet. Olo on kuin junan alle jääneellä. Ja silti bloggaan. Se johtuu siitä, että olen tosi huono lepäämään ihan oikeasti, sillä lepo ja sairastaminen on niin tavattoman tylsää - vaikka tämä teksti taisikin nyt tulla päätökseensä. ;) Hyvää viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos asiallisista kommenteista!