"Vapaa ja mukana tuulen"

Blogissa on ollut nyt muutaman päivän hiljaista, sillä perheeni nuori koiraherra kuoli yllättävän ja traagisen kuoleman, ja olo oli jonkin aikaa ihan hirveä. Olen menettänyt rakkaita lemmikkejä ennenkin, mutta kyseessä oli energinen, täysin terve, maailman paras perhekoira, joka olisi voinut elää vielä onnelliset yli kymmenenkin vuotta sen sijaan, että meni niin kuin nyt meni - ei kauniisti, ei rauhallisesti, ei kivuttomasti... Onneksi päällisimmät tunteet ovat jo jo helpottaneet, vaikka kyllä siinä parit itkut piti itkeä kun tajusin, ettei koira enää koskaan tule häntä heiluen vastaan.

Painonhallintarintamalla ei oikeastaan ole mitään uutta, mutta kirjoittelen aiheeseen liittyen illalla taikka huomenna. Hyvää viikonloppua kaikille. :)